Sovellukset avaavat yllättäviä näkökulmia tulevaisuuden Helsinkiin

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto avasi tekemänsä yleiskaavan karttakyselyn data-aineiston ja ryhtyi hackathon-edelläkävijäksi. Sovelluskehittäjien käsissä syntyi uusia ja yllättäviäkin tapoja, joilla kaupunkilaiset voivat katsoa tulevaisuuden Helsinkiin.

Vuonna 2050 Helsingissä on moottoriteiden tilalla bulevardimaisia katuja, idästä länteen sujahtaa pikaratikka ja asemien ympäristöt ovat eläväisiä pikkukaupunkeja, mikäli yleiskaavoittajien visiot toteutuvat. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto selvitti marras-joulukuussa 2013 avoinna olleella Helsinki 2050 -karttakyselyllä, mitä mieltä helsinkiläiset ovat näistä yleiskaavoittajien visioista.

Karttakyselyyn oli mahdollista merkitä esimerkiksi hyviä asuinrakentamispaikkoja, tärkeitä viheralueita sekä uusia liikenneratkaisuja. Lisäksi oli mahdollista ottaa kantaa yleisiin väittämiin, vaikkapa siihen onko vastaaja valmis hyväksymään tiiviimpää rakentamista asuinalueellaan autoilun tarpeen vähentämiseksi. Kuukauden aikana karttakyselyyn tuli noin 4 700 vastaajalta yli 33 000 karttamerkintää. Tämä on huikean iso aineisto! Kyselyn toteuttaja Mapita Oy tuotti yleispiirteisen analyysin tuloksista sekä käyttöliittymän, jolla aineistoa pääsee tutkimaan tarkemmin.

Kyselyn tuloksia käytettiin kevättalvella Hetki suunnittelijana -työpajoissa, joissa yli 250 kaupunkilaista suunnitteli, millaista täällä Helsingissä on vuonna 2050. Kyselyn tuloksia hyödynnämme jatkossa myös asemakaavatyössä. Aineisto on valtava tietopankki kaupunkilaisten ideoita ja erinomaista aineistoa keskustelujen pohjaksi.

Virastohistorian ensimmäisessä hackathonissa syntyi hauskoja ja hyödyllisiä sovelluksia

Voittaneen Kenen kaupunki -sovelluksen tekijät.
Voittaneen Kenen kaupunki -sovelluksen tekijät Katja Virta, Tero Tikkanen ja Timo Tuominen. Kuva: Maija Mattila.

Karttakyselyn aineisto julkaistiin avoimena datana. Halusimme, että kuka tahansa pääsee analysoimaan sitä. Mutta siitä, miten se käytännössä tapahtuu, meillä ei ollut tarkkaa käsitystä. Minulle ehdotettiin hackathonin järjestämistä. Idea vaikutti hyvältä – varsinkin sen jälkeen, kun olin googlettanut, mitä hackathon tarkoittaa. Näin kaupunkisuunnitteluvirasto päätti ryhtyä hackathon-pioneeriksi.

Helsingissä hackathonin järjestäminen on helppoa, sillä Helsinki <3 Developers -kehittäjäyhteisöllä on kokemusta ja valmiita käytäntöjä, kuten kerran kuussa tapaamisia sovellusten kehittäjien kanssa. Meidän tehtävämme oli lähinnä miettiä kilpailun tavoitteet, tilat ja tarjoilut.

Hackathon järjestettiin 15.3.2014 info- ja näyttelytila Laiturilla. Tavoitteena oli kehittää sovellus tai visualisointi, joka tarjoaa kiinnostavimman uuden näkökulman yleiskaavan karttakyselyn aineistoon ja hahmottaa, millainen Helsinki voi kaupunkilaisten mielestä olla vuonna 2050. Kisaan osallistui kaksi joukkuetta. Päivä oli selvästi liian lyhyt aika kehittää sovellukset valmiiksi.

Kilpailun voitti Kenen kaupunki -sovellus, joka näyttää kaupunginosittain vastaajien profiilit sekä minne vastaajat ovat ehdottaneet lisää rakentamista, palveluja ja työpaikkoja tai missä ovat tärkeimmät virkistysalueet ja ankeimmat paikat. Sovellus auttaa hahmottamaan asukkaiden yhteisiä näkemyksiä ja tavoitteita. Se on testattu toimivaksi Chromella ja Firefoxilla.

Mistä Helsingin kaupunginosissa puhutaan? -sanapilvi.
Konalan sanapilvi Mistä Helsingin kaupunginosissa puhutaan? -visualisoinnista.

Kilpailun ulkopuolella kehitettiin Mistä Helsingin kaupunginosissa puhutaan? -visualisointi. Se tiivistää karttakyselyn merkintöihin liittyvät 13 000 kommenttia kaupunginosittain sanapilviin, joissa eniten esiintynyt sana näkyy isoimmalla. Sanapilvet on koottu yhdelle sivulle, jossa voi vertailla eri kaupunginosien eroja tai arvata mistä kaupunginosasta on kysymys.

Toivottavasti datamme löydetään jatkossakin ja sitä yhdistetään uusilla yllättävillä tavoilla muihin avoimiin aineistoihin. Kiinnostavaa on myös nähdä, hyödyntääkö esimerkiksi Urban Helsinki -ryhmä ideoita valmistellessaan Pro Helsinki 2.0 -vaihtoehtoaan yleiskaavalle. Minusta tärkeintä tässä kaikessa on, että kaupunki, kaupunkilaiset ja erilaiset toimijat keskustelevat ja miettivät yhdessä ja erikseen, millainen on hyvä Helsinki vuonna 2050.

Teksti: Maija Mattila