Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) mukaan Pohjolan Voiman Kollaja-hanketta vastustetaan yli puoluerajojen.SVK on närkästynyt energiayhtiö Pohjolan Voiman suunnitelmista ja vastustaa tiukasti Kollajan altaan rakentamista ja koskiensuojelulain avaamista. Järjestön mukaan myös ”laaja joukko” poliitikoita yhtyy kalastajien kantoihin.”Koskiensuojelulain avaamista ja Kollajan altaan rakentamista vastustaa laaja joukko kansanedustajia ja eduskuntavaaliehdokkaita”, järjestö tiedottaa.SVK:n mukaan kannanoton ovat allekirjoittaneet mm. kolmen puolueen puheenjohtajat Timo Soini (ps), Paavo Arhinmäki (vas) ja Ville Niinistö (vihr). Istuvista kansanedustajista allekirjoittaneita ovat mm. ministeri Petteri Orpo (kok) ja kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd). SVK:n mukaan aloitteen kannanotosta teki keskustapuolueen kansanedustajaehdokas Riku Eskelinen. Keskusta empii Vaalien alla keskustan kanta Kollaja-hankkeeseen näyttäisi ainakin julkisuudessa liudentuneen. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen totesi Kauppalehdelle tiistaina, että ”joudumme keskustassakin vielä pohtimaan, kannattaako tätä hanketta viedä eteenpäin”.Kalastajien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä korostaa, ettei usko ennen kuin lukee tai kuulee keskustan kannan puolueen viralliselta puhemieheltä, Juha Sipilältä, tai Laaniselta.Kalastajajärjestö teki vuoden alussa kyselyn nykyisille eduskuntapuolueille koskiensuojelulaista: ”Koskiensuojelulain avaamista vastustivat vasemmistoliitto ja vihreät. Sosialidemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue vastustivat varauksin. Perussuomalaiset eivät ilmoittaneet kantaansa. Kokoomus, kristillisdemokraatit ja keskusta eivät vastustaneet koskiensuojelulain avaamista.”SVK:n Mäkelä huomauttaa, että järjestö sai vastauksen kyselyyn keskustan kannasta tammikuussa puoluesihteeri Laaniselta.”Eikä sitä tiettävästi ole sen jälkeen muutettu. Hienoa, jos puolue on nyt valmis tarkistamaan sitä. Mahdolliset epäilyt vaalitaktisesta venkoilusta voi keskusta helposti poistaa ilmoittamalla nyt ennen vaaleja muuttuneesta kannastaan. Päätöksen teon kuvittelisi olevan mahdollisista siksikin, että asia ei tullut puskista tai muutoin yllättäen”, Mäkelä sanoo.SVK:n kysely luettavissa täällä: Eduskuntapuolueiden vastaukset kalastuskyselyyn. ”PVO:n toiminta rumaa” Metsäyhtiöiden UPM-Kymmenen ja Stora Enson enemmistöomistama Pohjolan Voima (PVO) ajaa Kollaja-hanketta, joka edellyttäisi vuonna 1987 säädetyn koskiensuojelulain purkamista. PVO on luvannut hankkeessa ”ottaa huomioon paikalliset ihmiset, ympäristön, vaelluskalat ja poronhoidon”. Esimerkiksi PVO:n omistaja UPM tai Energiateollisuus ry eivät ole viime päivinä tehneet julkisia kannanottoja Kollajasta.”Pohjolan Voiman toiminnasta voisi käyttää samaa ilmaisua, kuin jo edesmenneen naapurivaltion politiikasta: rumaa, mutta tehokasta. Pudasjärven kaupunginvaltuuston tekemän äänestyspäätöksen jälkeen voimayhtiö korosti tiedotteessaan sitä, kuinka he haluavat edistää hanketta avoimella vuoropuhelulla. Minulle on syntynyt sellainen käsitys, että ennen kaupunginvaltuuston päätöstä käytettiin muitakin vaikuttamisen välineitä”, SVK:n toiminnanjohtaja Mäkelä kritisoi.SVK ilmoitti pääsiäisen alusviikolla luopuvansa perhokalastuksen MM-kilpailun järjestämisestä Pudasjärvellä, koska Pudasjärven kaupunginvaltuusto teki Kollajan rakentamista puoltavan päätöksen. WWF: Viimeiset kosket kiinnostavat vain kolmea ”Puolueista ainoastaan SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat sitoutuneet säilyttämään lain ja näin ollen suojelemaan Suomen viimeiset vapaana virtaavat kosket vesivoimarakentamiselta. Kokoomus avaisi lain, kun taas muut puolueet empivät kantaansa”, WWF:n tekemä kysely puolestaan paljastaa.WWF taustoittaa asiaa: ”Suomen kosket valjastettiin pääosin sotien jälkeen vesivoiman tuotantoon. Valtavia metsä- ja suoalueita hukutettiin tekoaltaiden alle, ja 1970-luvulle tultaessa suurten jokien monimuotoisuus oli tuhottu. Virtavesiluonnon rippeiden turvaksi säädettiin vuonna 1987 koskiensuojelulaki, jonka purkamiseen on nyt ilmennyt halukkuutta.” ”Kestävät elinkeinot kärsivät” WWF kysyi puolueilta, tukevatko ne koskiensuojelulain säilyttämistä nykymuodossaan: Vain SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät vastasivat selkeästi kyllä.”Tarve viimeisten koskiemme suojeluun ei ole vähentynyt. Päinvastoin, esimerkiksi monen virtavesistä riippuvaisen kalalajin uhanalaisuusstatus on edelleen heikentynyt. Siksi ehdotukset koskiensuojelulain avaamisesta ovat pöyristyttäviä. Vesivoiman lisärakentamisella ei nykypäivänä ole enää vastaavia elinkeino- tai talouspoliittisia perusteita kuin 70 vuotta sitten. Lisäksi se veisi pohjan nousevien ja kestävämpien elinkeinojen, kuten kalastusmatkailun, kehittämiseltä”, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska toteaa tiedotteessa.Ovaska huomauttaa, että virtavesiin liittyvät kysymykset eivät ole vain paikallisia, sillä ne koskevat ”jokien laajojen vaikutusalueiden myötä käytännössä kaikkia maamme asukkaita”.”Tulee muistaa, että vaikka vesi on uusiutuvaa, niin tuhotut ekosysteemit ja niistä riippuvaiset eliöt eivät ole. Lisäksi vesivoiman päästöttömyyskin on kyseenalaista, sillä tekoaltaat voivat tuottaa huomattavia metaanipäästöjä”, Ovaska toteaa.Lisäksi THL:n mukaan ”metyylielohopean kannalta ongelmallisimpia ovat tekojärvet, joissa veden alle jääneestä maaperästä pääsee vapautumaan veteen runsaasti elohopeaa”.